Essi Viitikko, Tapiola

Seuraavana esittelyvuorossa on Tapiolan toimipisteessä vaikuttava Essi Viitikko. Essi on energinen ja iloinen tyttö, joka on kokeillut elämänsä aikana mm. vapaaottelua! 

H: Hei Essi, miten syksyn on mennyt?

EV: Kiitos hyvin, olen treenannut ja ollut töissä!

H: Sehän kuulostaa hyvältä. Olen käsittänyt että puhut sujuvaa ruotsia vaikka nimesi ei siihen viittaa. Mistä moinen?

EV: Sukuni on täysin suomenkielinen, Karjalassa asti asuneita. Vartuin kuitenkin pienenä Sipoossa ja vanhemmat päättivät laittaa minut ruotsinkieliseen kouluun. Hierontakoulu on itse asiassa ensimmäinen koulu jonka olen suomeksi käynyt!

H: Olen kuullut paljon harrastuksistasi. Mitä kaikkea kuuluu vapaa-aikaasi?

EV: Ensimmäinen prioritteettini on ehdottomasti koirani. 45-kiloinen dobermanni vaatii pari tuntia liikkumista joka päivä. Urheilen lisäksi paljon ja harrastan mm. kamppailulajeja, painonnostoa sekä avantouintia.

H: Onpas erikoisia harrastuksia! Mikä näistä on lähimpänä sydäntäsi?

EV: Tällä hetkellä se on painonnosto. Olympiapainonnostoon kuuluu työntö ja tempaus. Vaikka voima on tärkeä osa, niin sillä ei paljon tuloksia tehdä jos tekniikka ei ole hallussa. Muutama vuosi sitten harrastin paljon kamppailulajeja ja erityisesti brasilialaista jujutsua, mutta olen myös ensimmäisiä naisia Suomessa jotka ovat otelleet vapaaottelussa!

H: Olet aikaisemmin tehnyt työtä vartijana. Miten päädyit vartijan työstä hoito-alalle?

EV: Sanoisin että se meni toistepäin. Valmistuin v. 2005 urheiluhierojaksi ja olin vuoden verran fysikaalisessa hoitolaitoksessa hommissa. Tein osa-aikaisesti töitä, mutta tietyn ajan jälkeen halusin lisätä tunteja ja siirtyä täysipäiväiseksi. Sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla, ja kaveri vinkkasi että vartija-alalla olisi huutava pula tekijöistä. Tarkoitus oli tehdä kesän verran sitä, mutta se venyikin kuudeksi ja puoleksi vuodeksi J

H: Olet selvästi ihminen joka ei ole seurannut valtavirtaa. Onko sinulla suosikkisitaattia joka kuvailisi elämääsi hyvin?

EV: ”Tee asioita jotka tekevät onnelliseksi!” Ja ehkä ”elämä on liian lyhyt”, ilman negatiivista sävyä J

H: Entäs minkä takia urheiluhieronta-ala kiinnostaa sinua?

EV: Lähdin alalle kokeilumielessä, mutta huomasinkin aika pian että osaan jotain ja pystyn auttamaan ihmisiä. Suomessa syödään helposti Buranaa, vaikka se ei ratkaisisikaan ongelmaa pitkällä aikavälillä.

H: Mikä on mielestäsi parasta työssäsi?

EV: Parasta on se että saa olla tekemisissä hyvien tyyppien kanssa positiivisessa ja auttavassa hengessä.

H: Opiskelet osteopaatiksi töiden ohella. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

EV: Unelmana olisi päästä jonain päivänä tekemään töitä myös ulkomailla, joko pätkätöinä tai pidemmäksi aikaa. Vaikka talviuimari olenkin, niin marras-maaliskuu on aika pimeätä aikaa J

H: Onko sinulla suosikkimaata jossa ehdottomasti haluaisit asua?

EV: En suoraan tyrmää mitään maata tai mannerta. Tärkeintä on, että sieltä löytää oman paikkansa! Mielestäni jokaisella kulttuurilla on kiehtovia ja kiinnostavia piirteitä.

H: Miten kuvailisit EUHKia lyhyesti ja ytimekkäästi?

EV: Hyvä porukka, selkeä visio ja oikeanlainen asenne.

H: Entäs jos saisit tietää vastauksen mihin tahansa kysymykseen, niin minkä kysymyksen esittäisit?

EV: Kysyisin koiraltani onko sillä ollut hyvä elämä kanssani? Olenko pystynyt tarjoamaan kaikkea mitä se on tarvinnut, vaikka kiireet välillä pukkaa päälle.

Kiitos haastattelusta Essi! Ensi uutiskirjeessä pääsemme tutustumaan Suomenojan Petteri Eero-hoviin!

Kotivinkki: Hyppääjän polvi

Jumper’s knee eli hyppääjän polvi on hyvin tyypillinen rasitusvamma, jossa kipu paikantuu polvilumpion ja jänteen liitoskohtaan joko lumpion ylä- tai alakärkeen. Hyppääjän polvi kehittyy tavallisimmin pallopeleissä, joihin kuuluu voimakkaita ponnistuksia, pysäytyksiä, nopeita kiihdytyksiä, toistuvia hyppyjä ja potkuja. Toistuvien rajujen nykäysten vuoksi luun ja jänteen liitokseen syntyy osittainen repeämä tai mikrotrauma. Syntynyt vaurio voi korjaantua itsekseen, mikäli rasitus ei ole toistuvaa. Alueelle syntyy tulehdus, jos urheilua jatketaan ennen kuin vamma on parantunut. Aktiiviurheilijoilla vaiva muuttuu usein krooniseksi.

Kipu alkaa epämääräisenä: polvessa saattaa olla heikkouden tai täyteläisyyden tunnetta. Kipu liittyy rasitukseen ja vaimenee useimmiten levossa. Lievissä tapauksissa kipu tuntuu ennen harjoittelua ja harjoittelun jälkeen, vamman vaikeutuessa kipua alkaa esiintyä myös harjoituksen aikana ja jopa levossa. Tuntuuko tutulta?

Tavallisimmin vamman taustalla on liikunnan yhteydessä tapahtuva polven etuosan kuormittumisen virhe. Vääränlaisen kuormittumisen taustalla voi olla alaraajojen heikko lihaskunto tai huono lihastasapaino. Ylirasitustilan syntyyn voivat vaikuttaa myös alaraajojen rakenteelliset erot, kuten nilkan ja jalkaterän liiallinen sisäkierto tai polvilumpion virheasento.

Vamman tulisi parantua 4-6 viikossa. Kivuliaan polvivamman hoidossa pyritään ensisijaisesti tulehduksen vähentämiseen rasitusta vähentämällä ja paikallisella kylmähoidolla. Kuormituksen ei tule aiheuttaa kipua. Tarvittaessa oireiden lievittämiseen voidaan käyttää tulehduskipulääkitystä, vaikeassa tapauksessa kortisonipistoksia. Kireiden etureiden lihasten venyttely ja hieronta saattavat helpottaa kipua, mutta kuntoutumisen avainasemassa on lihastasapainon ja lihaskunnon maltillinen kohentaminen. 

Ohje:

Hyvä kotona tehtävä harjoite on esimerkiksi puolikyykky, jota tehdessä etureiden lihakset työskentelevät jarruttavasti. Jalkaterät saavat aueta kyykyissä aavistuksen ulospäin, polvien ei tule kääntyä sisäänpäin. Kyykky tehdään siihen asti, että polvet ovat noin 90 asteen kulmassa, sitten palautus takaisin ylös. Selkä pysyy suorana koko liikkeen ajan, paino kantapäillä ja jalat hartianlevyisessä asennossa. Liikkeen voi tehdä esimerkiksi peilin edessä, jolloin on helpompi seurata polvien asentoa. Myöhemmässä vaiheessa liikkeen tehostamiseksi voi käyttää painoja. Harjoitetta voit tehdä muutamia kertoja viikossa, tärkeintä on toistaa kyykkyjä säännöllisesti. Älä tee, jos tunnet kipua polvessa harjoitteen aikana tai sen jälkeen.

Lähteet

http://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Sport/Sport-tietopankki/Hyppaajan-polvi1/#.Unyg7fk72z4

http://www.mehilainen.fi/liikuntaklinikka/tietoa-urheiluvammoista/polvi

http://www.porinlaakaritalo.fi/fi/artikkelit-/51

http://www.terve.fi/liikuntavammat/hyppaajan-polven-diagnosointi

Renström, Per yms. – Urheiluvammat. Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. 

Kotivinkki: "Noidan nuoli"

Noidan nuoli on inhottava vaiva ja se iskee yleensä silloin kun sitä vähiten kaipaisi. Noidan nuoli on alaselän alueen ylirasitustila, joka kehittyy pitkän ajan saatossa. Useimmiten alaselkä on ollut hieman jäykkä jo pidemmän aikaa. Itse kramppaaminen on äkillinen ja liittyy usein johonkin tekemiseen kuten nostamiseen tai nousemiseen tuolilta. Ongelma helpottuu yleensä lähiviikkojen aikana mutta oireillessaan aiheuttaa paljon ongelmia ja päänvaivaa.

Oireen syy on yleensä muualla mutta itse kipu kohdistuu useimmiten lihakseen nimeltä quadratus lumborum. Tämä lihas sijaitsee alaselässä molemmilla puolilla erikseen ja se kiinnittyy lantioon sekä alimpiin kylkiluihin ja lannerankaan.  Sen tehtävänä on liikuttaa rankaa ja vetää alimpia kylkiluita alaspäin. Tämän takia noidan nuoli voi joskus tuntua siltä että on vaikea hengittää syvään.

Jos noidan nuoli toistuu on ongelman syy hyvä selvittää fysioterapeutin vastaanotolla. Kipua ja kramppia voi lievittää manuaalisilla käsittelyillä, hieronnalla ja venytyksillä. Kotikonsteilla voit myös helposti rentouttaa quadratusta.

Ohje:

Mene kylkimakuulle, laita alempi jalka suoraksi ja ylempi koukkuun vartalon eteen. Käännä ylävartalo punnerrusasentoon ja työnnä käsillä ylävartaloa ylös niin että tunnet kevyen venytyksen kyljen ja alaselän alueella suorana olevan jalan puolella. Vie niin pitkälle että tunnet pienen kiristyksen. Jätä siihen ja rentoudu. Kun kiristyksen tunne häviää lisää venytystä hieman. Toista tämä muutaman kerran. Tee muutaman kerran  päivässä.